sunnuntai 23. joulukuuta 2007
Valkea huura
Aamun koittaessa valkeana kaikki - kauniissa huurassa. Valkoinen päivä, valkea niukka valo. Äsken satoi alijäähtynyttä tihkua, muuttuen lumeksi. Kaunista näin.
Työn alla tikkaukset isoihin tilkkutyynynpäällisiin. Siinä sopivaa puuhaa sohvalla makailuun. Joulu sopii ottaa vastaan rauhallisesti, turhia hötkyilemättä. Rentoutuminen on kuitenkin tärkeintä.
Huomenna vielä kalatiskille, sitten voikin paneutua herkkujen työstämiseen. Englantilainen hedelmäkakku koemaistettu, hyväksi todettu. Kermaa järkyttävän monta desiä odottamassa piilottamista.
Ihanaa olla kotona ja aivan omin traditioin, luoda niitä vuosi vuodelta omanlaisiksi. Tästäkin joulusta nautin koko sydämestäni.
tiistai 18. joulukuuta 2007
Valmista ja keskeneräistä
Vihdoin kokoon kursitut tyynynpäälliset Cath Kidstonin Posy -kankaasta. Löysin kankaan Eurokankaan kilolaarista jo jonkin aikaa sitten - uskomaton onni.
Vaalea joulu on paras. Pastellisävyjä kehiin vaan, tilkkupeitto, torkkupeittoja, tyynyjä, kukkia, silkkipaperia, kynttilöitä, joulukuusenpallot ikkunaan valoa taittamaan. Sellaista täällä.
Jo syksyllä aloitetut Austerman Step -sukat. Kesken, edelleen. Ei olisi kyllä enää paljoa tuon II sukan kanssa... Ihanat sukat tulee - mutta en tykkää ohuenohuesta langasta. Raivostun lankaan aina välillä, ja teen muita töitä sitten.
Nämä ovat edenneet nopsasti - yhdessä päivässä hurautettu eka puoliväliin. Säärystimet. 7veikasta. Täytyy lisätä silmukoita pohjetta varten seuraavaksi.
Pipo on ihana, lämmin ja käytössä jo. Lapasiin loppu Rowanin ihanuus ja Dropsin Eskimoa loput. Lapanen on tökännyt vaiheeseen - peukalon jälkeen olen tehnyt jotain helmineuleelle, niin ettei se enää "juokse", minkä salaisuudesta luulen saaneeni vihiä säärystimiä tehdessäni. Pitää purkaa ja mennä ongelman ytimeen.
Muista projekteista ei tässä sen enempää.
Vaalea joulu on paras. Pastellisävyjä kehiin vaan, tilkkupeitto, torkkupeittoja, tyynyjä, kukkia, silkkipaperia, kynttilöitä, joulukuusenpallot ikkunaan valoa taittamaan. Sellaista täällä.
Jo syksyllä aloitetut Austerman Step -sukat. Kesken, edelleen. Ei olisi kyllä enää paljoa tuon II sukan kanssa... Ihanat sukat tulee - mutta en tykkää ohuenohuesta langasta. Raivostun lankaan aina välillä, ja teen muita töitä sitten.
Nämä ovat edenneet nopsasti - yhdessä päivässä hurautettu eka puoliväliin. Säärystimet. 7veikasta. Täytyy lisätä silmukoita pohjetta varten seuraavaksi.
Pipo on ihana, lämmin ja käytössä jo. Lapasiin loppu Rowanin ihanuus ja Dropsin Eskimoa loput. Lapanen on tökännyt vaiheeseen - peukalon jälkeen olen tehnyt jotain helmineuleelle, niin ettei se enää "juokse", minkä salaisuudesta luulen saaneeni vihiä säärystimiä tehdessäni. Pitää purkaa ja mennä ongelman ytimeen.
Muista projekteista ei tässä sen enempää.
sunnuntai 16. joulukuuta 2007
Joulumieltä
Palasin äsken kotiin, laulelemasta kauneimmat joululaulut. Tulihan se jouluinen olo!
Mielessä ollut viime viikkoina niin paljon kaikkea muuta jännittävää mietittävää ja kiireitä muutenkin, että joulun odotus on jäänyt hieman taka-alalle. Koristeiden laittaminen ja muut valmistelut on ollut alkutekijöissään. Itse kasvatettu amaryllis "apple blossom" on sentään koittanut vakuutella kukillaan joulun tulosta. Vielä kun saisi ompelukset valmiiksi...
Eilen ajelimme reissun ostoksille ja samalla hankittiin kotiin uutta ja tarpeellista. Hankintoja järjestelemään takaisin siis!
keskiviikko 12. joulukuuta 2007
Pimeää & valoa
Onni on suosinut minua tänä talvena. Ne harvat aurinkoiset päivät, joita on ollut, ovat osuneet sellaisille päiville, että olen voinut ulkoilla! Pimeyteen ja väsymykseen lääkettä, valo!
Tänään askeleet veivät järven rantaan. Viime yö oli pakastanut sopivasti ilman. Järvellä hento jää. Tuonne jäälle tekee mieli, kunhan vankistuvat.
Uudessa luurissa on kamera. Äärettömän näppärä kapine. Hurmaantuneena seisoskellessa rannalla, tajusin ottaa jotain talteen. Sammal loisti kuin smaragdi.
Huomenna viimeinen tentti. Levollinen mieli, hyvin sekin menee. Haikeutta mielessä, kohta urakka alkaa olla ohi. Malttamaton uutta vuotta, uusia kujeita odotellessa.
torstai 6. joulukuuta 2007
Risuja
keskiviikko 5. joulukuuta 2007
Joulua seinällä
Tämä upeanpunainen seinä on keittiömme ruokailutilasta. Tapetti luo illuusion rappaamalla tehdystä pinnasta. Väri on kestohyvä - ja juuri sopivaa tasapainoa muuten vaalealle kodille. Oltiin aikanaan täysin yksimielisiä valinnasta - mistähän joskus löytyy se rohkeus tehdä "raju" valinta?
Enkelisiivet ovat saaneet olla jo vuoden (vai kaksi?) paikallaan. Jouluista tunnelmaa talviaikaan, muulloin vaan jännänä jujuna.
keskiviikko 28. marraskuuta 2007
Aurinkoinen keskiviikko
Tänään olen tehnyt sitä sun tätä. Ulkoilin kauppareissun verran ja tein vähän lumitöitä. Etäopiskelua. Kirjallisia töitä on monta työn alla. Lisäksi pitäisi suomentaa yksi englanninkielinen artikkeli huomiseksi. Lounaaksi puuroa, jonka kaveriksi kaivoin pakkasesta omenahilloketta. Hyvää. Samalla orientoiduin opintojeni viimeiseen tenttikirjaan! Ihana vaihe menossa.
Hetken mielijohteesta kaivoin kangasmerestä ehdokkaita isoihin tyynynpäällisiin. Näistä tulisi aika kivat tilkut....
Hetken mielijohteesta kaivoin kangasmerestä ehdokkaita isoihin tyynynpäällisiin. Näistä tulisi aika kivat tilkut....
sunnuntai 25. marraskuuta 2007
Ihana viikonloppu
Lauantai ilahdutti kauniilla ulkoilusäällä!
Viikonloppuna tulee rentouduttua totaalisesti. Riittää, että saa edes jotain aikaiseksi. Tosin olisi pitänyt tehdä yhtä sun toista, mutta mukava olo vetää aina pidemmän korren. Ehtiihän sitä lukea tenttiin vielä huomennakin, ja keskeneräiset asiat ovat jo odottaneetkin eikä niillä ole siis hätää.
sunnuntai 18. marraskuuta 2007
Kanniskeltuja
Tämäpä hauska juttu - esitellä laukun sisältöä. Omiansa esittelivät mm. Liivia ja Minja.
Tykkään kovasti laukuista - niitä ei voi olla liikaa. En osaa ostaa kenkiä kuin tarpeeseen (jalkani ovat ronkelit) joten perinaisellista kenkäaddiktia minusta ei saa. Laukku on helppo kohde intohimoille, siis.
Viime viikkoina olen kanniskellut Espritin pientä näppärää veskaa. Sinne mahtuu kaikki olennainen - loput (eväät jne.) kulkevat mukana pankin lahjoittamassa käytännöllisessä isossa markiisikassissa.
Laukussa kulkee vakiona ainakin kalenteri, (kuitteja pursuava) rahapussi, kyniä, sekalaisia tukanlaittotarvikkeita, huulirasvoja ja -punia ja meikkipuuteri. Kännykän ja avaimet sullon yleensä takin taskuihin.
Viime aikoina mukana on seurannut käsirasva pelastaakseen käteni, ja Sadolinin Maailman värien Nepal-sarjan kortit. Jospa joskus löytyisi Se Oikea tapetti olohuoneeseen?
Tykkään kovasti laukuista - niitä ei voi olla liikaa. En osaa ostaa kenkiä kuin tarpeeseen (jalkani ovat ronkelit) joten perinaisellista kenkäaddiktia minusta ei saa. Laukku on helppo kohde intohimoille, siis.
Viime viikkoina olen kanniskellut Espritin pientä näppärää veskaa. Sinne mahtuu kaikki olennainen - loput (eväät jne.) kulkevat mukana pankin lahjoittamassa käytännöllisessä isossa markiisikassissa.
Laukussa kulkee vakiona ainakin kalenteri, (kuitteja pursuava) rahapussi, kyniä, sekalaisia tukanlaittotarvikkeita, huulirasvoja ja -punia ja meikkipuuteri. Kännykän ja avaimet sullon yleensä takin taskuihin.
Viime aikoina mukana on seurannut käsirasva pelastaakseen käteni, ja Sadolinin Maailman värien Nepal-sarjan kortit. Jospa joskus löytyisi Se Oikea tapetti olohuoneeseen?
lauantai 17. marraskuuta 2007
Nallerouva
Tämä nallerouva tykkää kutoa, kuten kuvasta näkyy. Aika tuuriluontoisesti, aina silloin kuin huvittaa. Sen tekemisiä leimaa se, että se innostuu asiasta aina tosissaan, ja pahimmillaan on monta projektia kesken.
-Tämä pätee siis mitä suurimmassa määrin minuun :)
Tuntuu joskus siltä, että päässäni on kaameasti ideoita, joihin olen ehkä jo haalinut materiaaliakin. Sitä odottaa sitä oikeaa hetkeä tarttua siihen juttuun. Jotkut asiat paljastuvat ajan kanssa sellaisiksi, että niitä on kiva vaan suunnitella.
Hyvä esimerkki mielessä ajan kanssa parantuvasta ideasta on iso tilkkupeitto meidän sänkyyn. Kankaat taitavat olla jo kasassa, suurin osa leikattuna. Hypistelen aika ajoin niitä, odottaen kait sopivaa vaihetta tekemiseen.
Tykkään tuosta nallesta. Se on itse teininä tehty kansalaisopiston kurssilla. Puuvillateddyä ja sisällä puulastua tai jotain sellaista. Ei mihinkään lasten leikkeihin, koristeeksi vain.
Nallen päässä oleva hattu on menossa lahjaksi pienelle neidille.
-Tämä pätee siis mitä suurimmassa määrin minuun :)
Tuntuu joskus siltä, että päässäni on kaameasti ideoita, joihin olen ehkä jo haalinut materiaaliakin. Sitä odottaa sitä oikeaa hetkeä tarttua siihen juttuun. Jotkut asiat paljastuvat ajan kanssa sellaisiksi, että niitä on kiva vaan suunnitella.
Hyvä esimerkki mielessä ajan kanssa parantuvasta ideasta on iso tilkkupeitto meidän sänkyyn. Kankaat taitavat olla jo kasassa, suurin osa leikattuna. Hypistelen aika ajoin niitä, odottaen kait sopivaa vaihetta tekemiseen.
Tykkään tuosta nallesta. Se on itse teininä tehty kansalaisopiston kurssilla. Puuvillateddyä ja sisällä puulastua tai jotain sellaista. Ei mihinkään lasten leikkeihin, koristeeksi vain.
Nallen päässä oleva hattu on menossa lahjaksi pienelle neidille.
perjantai 9. marraskuuta 2007
Pieni uusi ihminen
Lapsi ei ole mikään pelastaja,
ei unelma, väline tai vakuutus.
Hän ei ole pylväs, turva tai nojapuu.
Kun lapsi tulee,
hänelle pitäisi olla
vedoton, painoton, rasitteeton paikka
että hän voisi alusta asti olla
ylimääräinen ja oma,
vieressä kasvava mutta vieras,
erillinen eikä osa.
Lapsen tulisi voida leijua lapsuus
ja laskeutua sitten omalle paikalleen
kuin muuttolintu,
joka palaa pitkältä matkalta,
asettuu reviiriin
ja aloittaa elämäntehtävän.
-Liisa Laukkarinen
----------
Ystävä synnytti uutta ihanaa elämää viime yönä - pienen tytön.
Onnea isosti koko perheelle!
Onnellinen olen minäkin.
ei unelma, väline tai vakuutus.
Hän ei ole pylväs, turva tai nojapuu.
Kun lapsi tulee,
hänelle pitäisi olla
vedoton, painoton, rasitteeton paikka
että hän voisi alusta asti olla
ylimääräinen ja oma,
vieressä kasvava mutta vieras,
erillinen eikä osa.
Lapsen tulisi voida leijua lapsuus
ja laskeutua sitten omalle paikalleen
kuin muuttolintu,
joka palaa pitkältä matkalta,
asettuu reviiriin
ja aloittaa elämäntehtävän.
-Liisa Laukkarinen
----------
Ystävä synnytti uutta ihanaa elämää viime yönä - pienen tytön.
Onnea isosti koko perheelle!
Onnellinen olen minäkin.
keskiviikko 7. marraskuuta 2007
valoa
maanantai 5. marraskuuta 2007
keskiviikko 31. lokakuuta 2007
Oman pihan ihanuus
maanantai 29. lokakuuta 2007
Neljät
Neljän sarjoja on ollut hauska lueskella muiden blogeista.
Tässäpä neljiä asioita minusta.
Neljä niistä useasta työstä, joita olen elämäni aikana tehnyt:
- raksahommia
- lastenhoitoa
- kassaneiteilyä
- tippaiitana
Neljä erilaista paikkaa niistä monista, joissa olen asunut:
- omakotitaloissa maalla sekä kaupungissa
- kommuunissa vanhassa kerrostalossa
- lukuisissa kerrostaloasunnoissa
- rivitalossa, juuri oman maun mukaan remontoidussa
Neljä lempiruokaani:
- juustot (voisin elää juustoilla)
- ruisleipä
- salaatit
- kunnon pihvi
Neljä tv-ohjelmaa, joita tykkään katsella:
- Sopranos
- Vikatikki (uppoaa ja kunnolla, tosin taisiko jo loppua)
- Joka kodin asuntomarkkinat
- Simpsons
Missä haluaisin olla juuri nyt:
- kirpparitaivaassa, jossa tekisi uskomattomia retrolöytöjä
- mökillä saunomassa
- jossain tosi kaukana ja lämpimässä
- kokovartalohieronnassa
Tässäpä neljiä asioita minusta.
Neljä niistä useasta työstä, joita olen elämäni aikana tehnyt:
- raksahommia
- lastenhoitoa
- kassaneiteilyä
- tippaiitana
Neljä erilaista paikkaa niistä monista, joissa olen asunut:
- omakotitaloissa maalla sekä kaupungissa
- kommuunissa vanhassa kerrostalossa
- lukuisissa kerrostaloasunnoissa
- rivitalossa, juuri oman maun mukaan remontoidussa
Neljä lempiruokaani:
- juustot (voisin elää juustoilla)
- ruisleipä
- salaatit
- kunnon pihvi
Neljä tv-ohjelmaa, joita tykkään katsella:
- Sopranos
- Vikatikki (uppoaa ja kunnolla, tosin taisiko jo loppua)
- Joka kodin asuntomarkkinat
- Simpsons
Missä haluaisin olla juuri nyt:
- kirpparitaivaassa, jossa tekisi uskomattomia retrolöytöjä
- mökillä saunomassa
- jossain tosi kaukana ja lämpimässä
- kokovartalohieronnassa
Kylmenevää säätä kohti
keskiviikko 24. lokakuuta 2007
Essu ja muuta
Esiliinan löytäminen kirppikseltä on hurmoksellista. Etenkin näin ihanan! Tunikamallinen, selästä avoin ja parilla napilla kiinnitettävä. Tätä voisi käyttää puseron päällä tarvittaessa päällispuseron tapaan. Ihanaa kunnon puuvillaa, värit iloiset ja taskuihin mahtuu tarvittaessa kaikenlaista. Käden pituus rajoitti kuvattavan alueen kokoa, tässä ylä- ja alaosa erikseen.
Essu osallistui kaalipadan tekoon:
Päivä ilman kutomista on turhaa... Tänään valmistui pienenpieni pipo Novitan Foxy-langasta. Ihana karvalakki pikkuiseen päähän. Pari ystävää saa syysvauvat, sellaiseen siis tämäkin.
Kuvausmallina rakas ystäväni lapsuudesta :)
maanantai 22. lokakuuta 2007
Tietokoneellaistumisnäkymä
Kyllä nämä nykyajan tietokoneet on niin käteviä ja näppärän pieniä, kun niillä voi vallata mieleisensä paikan kotoa. Minulla se on keittiön pöytä. Tai siis osa siitä, loppu pöydästä toimittaa milloin mitäkin virkaa. Mutta virallisen ruokapöydän rooli on se sivurooli. Useimmiten tässä istutaan ja työskennellään tahi ihaillaan jotain blogia ;). Tässä työskentelypaikassa on luksusta ikkuna heti vieressä.
Ikkunasta näkee pieneen puutarhaan eli takapihalle. Kesällä ikkunan melkein uhkasi peittää kelloköynnös, joka kasvoi naapurin puolelta. Ilmeisesti hyvä naapurirajat ylittävä ystävyytemme versoi konkreettisestikin. No, täältä puolen aitaa kasvaa kärhöt sinne.
Nyt vaan on halla nappaissut köynnökset. Taitaa olla aika viritellä kohta talvivalot. Ei ne oikeesti ole mitään pelkkiä jouluvaloja - meilläpäin niitä pidetään koko pimeä aika!
Ikkunasta näkee pieneen puutarhaan eli takapihalle. Kesällä ikkunan melkein uhkasi peittää kelloköynnös, joka kasvoi naapurin puolelta. Ilmeisesti hyvä naapurirajat ylittävä ystävyytemme versoi konkreettisestikin. No, täältä puolen aitaa kasvaa kärhöt sinne.
Nyt vaan on halla nappaissut köynnökset. Taitaa olla aika viritellä kohta talvivalot. Ei ne oikeesti ole mitään pelkkiä jouluvaloja - meilläpäin niitä pidetään koko pimeä aika!
sunnuntai 21. lokakuuta 2007
Punaista
lauantai 20. lokakuuta 2007
Aurinkosukantekele
Tämä lauantai oli kaunis ja aurinkoinen. Valo leikki kivasti tilkkupeitolla.
Aloitin kutomaan sukkia viluisille varpailleni, lankana Austerman Step ja kolmosen puikot. Käsialani on aika napakkaa, onneksi en joutunut ottamaan 2,5 puikkoja - kamalan pienet ne. Kovin on luikasta lankaa hyppysissä.
Tykkään kovasti langasta, ihanat vihertävän ja punaisen sävyt.
Aloitin kutomaan sukkia viluisille varpailleni, lankana Austerman Step ja kolmosen puikot. Käsialani on aika napakkaa, onneksi en joutunut ottamaan 2,5 puikkoja - kamalan pienet ne. Kovin on luikasta lankaa hyppysissä.
Tykkään kovasti langasta, ihanat vihertävän ja punaisen sävyt.
Täti vihreä
Olen löytänyt sisäisen vihreyteni. Vihreä kuului pitkään niihin väreihin, joita en ole voinut kuvitella päälleni. Kuluneena kesänä väri ei vain jättänyt rauhaan, vaan oli pakko taipua ostamaan vihreä pusero. Ja sitä on seurannut jo monta tietoista vihreää valintaa.
Kutomisvimmassani vihreää päätyi päähänikin:
Lankana vihreä Novita Aino, 5,5mm puikoilla, menekki arviolta n. 70g, ohje Lauran Blogista.
Ohje oli selkeä seurata. Vihreä lanka sopii hyvin tähän malliin, jotenkin 'lehtevä' fiilis tässä.
Tänään pipo pääsi ulkoilemaan, kuvassa näkyvät ruusupuskat saivat tuta leikkurista.
Kutomisvimmassani vihreää päätyi päähänikin:
Lankana vihreä Novita Aino, 5,5mm puikoilla, menekki arviolta n. 70g, ohje Lauran Blogista.
Ohje oli selkeä seurata. Vihreä lanka sopii hyvin tähän malliin, jotenkin 'lehtevä' fiilis tässä.
Tänään pipo pääsi ulkoilemaan, kuvassa näkyvät ruusupuskat saivat tuta leikkurista.
perjantai 19. lokakuuta 2007
Roomassa...
...ei voi välttyä kokemasta olevansa vain osa jatkumoa. Joka paikassa historia läsnä, elämän jäljet, aivan mieletön tunnelma. Roomaan jäi kova hinku takaisin.
Kesän kuumimpaan aikaan eli heinäkuussa lomailevana joutui sietämään tungosta ja väenpaljoutta, mutta onneksi hyvää, raikasta vettä lorisi juomapulloon kadun varsilta. Kuvia tuli otettua valtavasti.
Reissun kruunasi uskomaton yhteensattuma loman ajankohtaan sopien. Genesis livenä! Vieläpä ilmaiseksi! Colosseumin vieressä sijaitseva Circus Maximus mahdutti arviolta 500 000 ihmistä paikan päälle. Kolme tuntia etuajassa alueelle saapumisella pääsi vielä istumaan kohtalaisen etuosaan aluetta, korkealle rinteelle. Sieltä näki hyvin lavalle.
Toisena biisinä rävähti No son of mine, tämä tyttö oli silmät kyynelissä. Uskomatonta. Koko kokemus.
Kesän kuumimpaan aikaan eli heinäkuussa lomailevana joutui sietämään tungosta ja väenpaljoutta, mutta onneksi hyvää, raikasta vettä lorisi juomapulloon kadun varsilta. Kuvia tuli otettua valtavasti.
Reissun kruunasi uskomaton yhteensattuma loman ajankohtaan sopien. Genesis livenä! Vieläpä ilmaiseksi! Colosseumin vieressä sijaitseva Circus Maximus mahdutti arviolta 500 000 ihmistä paikan päälle. Kolme tuntia etuajassa alueelle saapumisella pääsi vielä istumaan kohtalaisen etuosaan aluetta, korkealle rinteelle. Sieltä näki hyvin lavalle.
Toisena biisinä rävähti No son of mine, tämä tyttö oli silmät kyynelissä. Uskomatonta. Koko kokemus.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)