Opinnot alkavat vedellä todellakin viimeisiään, viimeinen harjoittelu päättyi juuri. Olo on aika ..pysähtynyt.
Maha tuntuu paisuvan ihan tosissaan. Aina näin iltaisin voi kuin tuntea kudosten kasvun ja venymisen, hurjaa. Hurjaa koko juttu!
Tilkkis masuasukille pinnasänkyyn on tikkausvaiheessa. Reunakantti puuttuu. Taustakankaaksi löytyi kirppikseltä vanha hyväkuntoinen lakanakangas. Puita ja kumpuilevaa maastonmuotoa. Tästä tulee raikas, kun maltoin pidättäytyä vain kahdessa värissä, ja kaikki on yleisesti ottaen vaaleaa. Ihana! Tikkaaminen on työn kiitollisin vaihe - se vasta tekee työhön sen sielun. Tykkään eniten juuri neliöistä tikattuna ristiin, pinnasta tulee tosi kaunis ja itse kankaat pääsee esille.
Jalkojen ylös nostaminen lienee raskausaikana erityisen tärkeää. Nyt kelpaa jalkojen olla muutenkin (kun sain nämä valmiiksi). Austerman Step -sukat on just passelit jaloissa. Nyt odottelen ihmeitä tekeviä vaikutuksia jalkojen iholle. Kävi miten kävi, ihanat ovat. Ohuet, sopivan lämpöiset eikä hiostavat. Ennustan unohtavani pian tuskailuni ohuen langan kanssa ja sortuvani ostamaan jotain vastaavaa. :D
