Kyllähän se ruusu kestää yli 2½ viikkoa... jos sitä pitää jääkaapissa!
Aikas noloa. Kukat on tarkoitettu ihailtaviksi. Ei häpeämään jääkappiin. Vaan enpäs ole muistanut ottaa sitä katseiden ulottuville.
(Hieno valmistujaisjuhlallisuusruusu jokatapauksessa.)
Eurokankaassa oli muuten menneinä viikkoina Laura Ashleyn kankaita edullisesti. Ties vaikka olisi vieläkin. Kuvassa taustalla olevaa pallokangasta piti hakea usea metri... Namua. Tätä päätynee aikanaan jonkin tilkkiksen taustalle ainakin.
maanantai 25. helmikuuta 2008
lauantai 23. helmikuuta 2008
~vuosipäivä~
Tavoitteen asetan
kompassin saan
Yhdessä me
läpi myrskyn ja tyynen
usvan ja aamuauringon
Me kaksi pidämme yhtä
- Anja Porio -
----------------
7 vuotta on kulunut siitä, kun Tahdoin omakseni rakastamani miehen.
Mitkä huikeat vuodet!
Onnea meille!
kompassin saan
Yhdessä me
läpi myrskyn ja tyynen
usvan ja aamuauringon
Me kaksi pidämme yhtä
- Anja Porio -
----------------
7 vuotta on kulunut siitä, kun Tahdoin omakseni rakastamani miehen.
Mitkä huikeat vuodet!
Onnea meille!
Täydellinen paita
Joskus sattuu osumaan juuri Se vaate kohdalle, jota on kaivannut. Löysin alla olevan ihanista ihanimman äitiyspaidan yllättäen H&M:sta. Kiva, että on myös "oikeasta" kankaasta pusero, yleensä kun yllä olevat vaatteet ovat joustavasta kankaasta tehtyjä, jotka paljastavat muodot kokonaisuudessaan... No, onhan tämä maha aivan ihana. Olen ylpeä siitä :)
Ah, näitä koristeluja! Luulen, että tätä voi hyvinkin käyttää myös raskauden jälkeen. Takana on viehkeät nauhat, jolla koon saa sopivaksi.
Ah, näitä koristeluja! Luulen, että tätä voi hyvinkin käyttää myös raskauden jälkeen. Takana on viehkeät nauhat, jolla koon saa sopivaksi.
keskiviikko 6. helmikuuta 2008
Strawberries
Muistutus kesästä - metsämansikoita, olkaa hyvät!
Täällä omalla takapihalla kasvaneita. Viime kesänä varsin runsassatoisesti.
(Kiitollinen ikivihertävä maanpeitekasvi - tehokkaasti peittää maanpintaa, on kaunis ja vieläpä ilmainen, kun sen kerran jostain pihaan kuljettaa! Ikivihertävät kasvit piristää pihaa tällaisina vähälumisina talvina.)
Mielenkiintoinen työ tupsahti elämääni tässä, aloitin kuun alusta. Olen mielissäni. Monen vuoden opiskelemisen jälkeen tämä vaihe maistuu mansikoilta. Ja loppuviikko menee illat juhliessa! Elämäntäyteistä, voisin huokaista.
Täällä omalla takapihalla kasvaneita. Viime kesänä varsin runsassatoisesti.
(Kiitollinen ikivihertävä maanpeitekasvi - tehokkaasti peittää maanpintaa, on kaunis ja vieläpä ilmainen, kun sen kerran jostain pihaan kuljettaa! Ikivihertävät kasvit piristää pihaa tällaisina vähälumisina talvina.)
Mielenkiintoinen työ tupsahti elämääni tässä, aloitin kuun alusta. Olen mielissäni. Monen vuoden opiskelemisen jälkeen tämä vaihe maistuu mansikoilta. Ja loppuviikko menee illat juhliessa! Elämäntäyteistä, voisin huokaista.
sunnuntai 3. helmikuuta 2008
Ajatuksia
Jos olisin....
... puu, olisin koivu juhannuksena
... kukka, olisin kielo
... juoma, olisin mustaherukkamehu
... auto, olisin vankka perheauto Volvo
... eläin, olisin pääskynen
... ääni, olisin kesäsade sen ropistessa iloisesti
... väri, olisin keväinen vihreä
... vaate, olisin villainen lämmin nuttu
... hedelmä, olisin mansikka
... ruoka, olisin lasagne
... mauste, olisin kardemumma
... lelu, olisin vanha puhkikulunut nalle.
Tämän idean nappasin Inkivääriltä.
Halusin jo lapsena tehdä tilkkupeiton, ja siitä lähtien olen aina haaveillut toteuttavani sellaisen. Haluan esitellä haaveeni konkretisoituman - tämän sitten tein muutama vuosi sitten!
Tämä sopisi yhden hengen sänkyyn peitteeksi. Meillä se palvelee yleensä sohvalla kääriytymispeitteenä. Tilkut n. 20cm neliöitä, tarkoituksella hieman sekalaisessa järjestyksessä, ristiin tikattuna. Mukana uusia (mm. Eurokankaasta löytökankaita, Marimekon Lumimarjaa sinisenä) ja vanhoja puuvillakankaita (mm. vanhoja sairaalan lakanoita). Vaalea yleisilme oli tärkeä kriteeri. Taustalla on vaalea sini-valkearaitainen kangas. Reunat tein sini-valkoruudullisesta kankaasta, joka oli palvellut irtopäällisenä vanhassa tuolissa. Yllättävää oli, miten edullista tilkuista tekeminen on - muistaakseni kallein osio oli vanu! Ja koukkuun jäin tämän myötä. Kirppareilta olenkin keräillyt nyt monen tilkkupeiton kankaat odottamaan...
... puu, olisin koivu juhannuksena
... kukka, olisin kielo
... juoma, olisin mustaherukkamehu
... auto, olisin vankka perheauto Volvo
... eläin, olisin pääskynen
... ääni, olisin kesäsade sen ropistessa iloisesti
... väri, olisin keväinen vihreä
... vaate, olisin villainen lämmin nuttu
... hedelmä, olisin mansikka
... ruoka, olisin lasagne
... mauste, olisin kardemumma
... lelu, olisin vanha puhkikulunut nalle.
Tämän idean nappasin Inkivääriltä.
Halusin jo lapsena tehdä tilkkupeiton, ja siitä lähtien olen aina haaveillut toteuttavani sellaisen. Haluan esitellä haaveeni konkretisoituman - tämän sitten tein muutama vuosi sitten!
Tämä sopisi yhden hengen sänkyyn peitteeksi. Meillä se palvelee yleensä sohvalla kääriytymispeitteenä. Tilkut n. 20cm neliöitä, tarkoituksella hieman sekalaisessa järjestyksessä, ristiin tikattuna. Mukana uusia (mm. Eurokankaasta löytökankaita, Marimekon Lumimarjaa sinisenä) ja vanhoja puuvillakankaita (mm. vanhoja sairaalan lakanoita). Vaalea yleisilme oli tärkeä kriteeri. Taustalla on vaalea sini-valkearaitainen kangas. Reunat tein sini-valkoruudullisesta kankaasta, joka oli palvellut irtopäällisenä vanhassa tuolissa. Yllättävää oli, miten edullista tilkuista tekeminen on - muistaakseni kallein osio oli vanu! Ja koukkuun jäin tämän myötä. Kirppareilta olenkin keräillyt nyt monen tilkkupeiton kankaat odottamaan...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)