Maha ja minä.
Käteni ei yltänyt ottamaan kuvaa tuon kauempaa. Maha on ihana pallo, muuten melkein samanoloisessa kropassa kuin aikaisemminkin. Pallon kasvaessa se vain alkaa sanelemaan tahtia yhä vaativammin.
Pääsiäisenä kävimme Prahassa. Reissu sujui tosi hyvin - yllätyin kuinka vaivaton oloni oli. Lentäminen vaikutti olevan vaavinkin mielestä ihan kivaa touhua. Pallo kulki reissussa vielä kevyesti mukana, sen jälkeen se on aloittanut massankeräämisen ihan tosissaan ja tuntuvasti.
Masu on ollut kiltisti, kun ollaan töissä. Riehuminen alkaa vasta kun lähdetään työpaikan ovesta ulos. Sitten onkin usein jumppaharkat tai venyttelyt tahi jammailut menossa.
---
Pahoittelen, täällä ollut kuin huopatossun hautajaisissa.
Viime kuukausi viikot painettu töitä ja viikonloppuisin touhuttu kaikkea muuta. Vielä pitäisi tehdä ne kooltaan massiivisimmat hankinnat (vaunut, turvakaukalo). Minä kun olen vain vaatteita pyöritellyt, kutoa nitkuttanut ja ompeluksia tuhertanut, kuvitellen valmistautuvani. No, pienestä on hyvä aloittaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Oi Praha kuulostaa mukavalta! Kävin siellä kuutisen vuotta sitten, eikä kaupungista nauttimista haitannut edes sade ja myrskytuuli.
ekub, Praha oli kyllä sellainen kokemus, jonka voisi uusia mielellään! Täytyy katsella oisko jotain kuvia mitä voisi julkistaa... Ehdottomasti suositeltava matkailukohde :) (..jonne voisi mennä lapsellisenakin!)
Ihana pallo! *huokaus* Tulee aina niin ikävä sitä vauvamasua, vaikka itselläni odotus on ollut aina melko raskasta vaivoineen. Mutta kyllä mä silti kummun vielä tahtoisin <3
minja, uskon minäkin kaipaavani tätä palloa sitten kun se on kutistunut! On se vaan jotain käsittämätöntä ja ihanaa, niin rakasta.
Eikun hankkimaan vielä yksi kumpu ;)
Enköhän minäkin vielä kunhan aika hiukan kuluu. Tuli tarve palata työelämään hetkeksi. 4 vuotta kotona on ollut antoisa, mutta vaihtelu virkistää :)
Lähetä kommentti